Aloitin aherruksen aamulla klo 5.30. Lapset nukkuivat vielä, joten ehdin vähän ihmetellä. Tiesin, että yksi lapsi pitää saada kouluun ajallaan. Tarkistin repun sisällön, eväät, etsin jalkineet ja päällystakin valmiiksi. Lasten syödessä aamiaista hipsin lapsen huoneeseen. Olisikohan kouluvaatteet valmiina. Eivät olleet. Vaatelipasto ammotti tyhjyyttään. Osa vaatteista löytyi märkinä pesukoneesta, jotain oli kuivausrummussa ja valtaosa likapyykeissä. Täkäläisittäin päivän käytön jälkeen vaatteet laitetaan jo pyykkiin, joten tilanne ei ollut toivoton. Yhdistelin näistä lähteistä kelpo asun, jonka lapsi sitten tyrmäsi täysin. Piti suostutella ja viimein kertoa, että this is it. Parempaan en tällä kertaa pysty. Vuosien saatossa hioutuneet etsijän taidot olivat tarpeen: jos mä en jotain löydä niin sitten se on hukassa. Tumppuja etsiskelin pitemmän tovin.
Huomenna aloitan päivän toisten lasten kanssa. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa niin pienelle fläppitaululle on kirjoitettu mahdolliset ylimääräiset ohjeet päivää varten ja valmiiksi mietityt vaatteet löytyvät lipastojen päältä. Yhdistelmät on sunniteltu hiusrusettia ja sukkia myöten. Saan joskus valita rusetin hiuksiin. Siinä onkin miettimistä, kun katselen n. 30 koristeen kokoelmaa.
Omien lasten kanssa päästiin Kindergartenvuoden loka- marraskuulle ennen kuin ymmärsin alkaa laittaa kaiken valmiiksi iltaisin. Muistan vieläkin yhden kiireisen aamun, kun piti saada lapset koulubussiin ja tukka putkella juoksentelin ympäri taloa. En juossut sen jälkeen: opin kattamaan pöydän illalla, etsimään vaatteet ja pakkaamaan reput ja eväät, kysymään pitääkö printata tai allekirjoittaa jotakin. Lähdöt ovat olleet rauhallisia. Oma mausteensa tietysti oli, että silitin lasten vaatteet. Sitä jaksoin siihen saakka, kun isommat lapset olivat Middle Schoolin viimeillä. Ymmärsin, että saan vaatteet suorittua kun otan ne kuivurista ja oion viikatessa.
Pakkaan iltaisin nykyään omat evääni, tarkistan laukun sisällön (mulla on askartelutarvikkeita ja luettavia lapsille mukana) ja laitan seuraavan päivän vaatteet valmiiksi. Usein on mukana vaihtovaatteita ja kahvia ja teetä pitää olla varmuuden varoiksi. Kerrankos talosta on kahvi loppu ja päivä alkaa äkkiä tuntua pitkältä. Teetä juon lämmikkeeksi. On koteja, joissa lämpö pidetään matalana tai veto on sen verran voimakas, että sukat pyörivät jaloissa. Millainen lähtijä sinä olet? Rynnitkö matkaan sukkahousut hampaissa vai mietitkö ja järjestelötkö kaiken lähtökuntoon etukäteen?
