Uusia tuttavuuksia syntyy ihmeellisissä paikoissa. Aamulla en vielä arvannut, että iltapäivällä tapaan Charlie-possun.
Meidän pikkukylillä on ihan huomion arvoinen asia, kun avataan uusi antiikkikauppa. SuzAnna olikin saanut kivan liikkeen aikaiseksi: ei ylitsepursuva, vaan juuri sopiva. Hinnat olivat kohtuullisia ja avajaistarjoilukin kohdillaan. Viileänä, 13 C asteisena päivänä siemailin mielelläni lämmintä omenasiideriä. Kesken kiertelyn törmäsin mieheeni, jonka olin jättänyt autoon Felixin kanssa. Hyvä olikin, että törmäsin, en nimittäin enää löytänyt ulko-ovea. Hän myös vinkkasi Charliesta. Luulin ensin, että myynnissä oli jokin possupysti, mutta Charlie olikin ihan oikea possu, avajaisvieras rusetti kaulassaan. Herrasmies.
Otin kuvan näyteikkunan sohvasta sen enempää ajattelematta. Nyt kun katson sohvaa, niin sehän on ihan tavattoman kaunis ja uudelleen verhoiltukin. Pitää käydä jonain päivänä katsomassa onko sohva vielä ikkunassa ja kuinka paljon se maksaa. Antiikkihuonekalut ovat kyllä pieniä, mutta toisaalta tykkään kun kaikki ei ole jättisuurta.
Sata harjanvetoa iltaisin ja hiukset ovat tuuheat ja kiiltävät. Niin joskus aikoinaan luin tyttökirjoista. Kampauspöytään mulla ei ole koskaan ollut, sellainen olisikin ihan hauska.
Olen ihastunut puuvillan kukkiin. Meillä näitä vain ei paljon kodeissa näe. Suurin syy taitaa olla, että puuvillaan ja sen korjaamiseen, plantaaseihin ja orjiin liittyy niin paljon onnetonta historiaa.
Toinen asia joka jäi kaihertamaan on yläkuvan kutsu. Onpas aika upea ja käsinkirjoitettu. Siitä voisi ottaa juhlien järjestäjät mallia. Kyllä tämä pesee SignUpGenius -ym. nettikutsut mennen tullen. En edes äkännyt katsoa hintaa.
Ollapa ompelutaitoa hyppysissä! Näillä kaavoilla voisi surautella jos jonkinlaisia nostalgisia asuja. Mun täti oli ompelija ja lapsena mulla oli ihania mekkoja, liivihameita, puhvihihapuseroita, kellohameita... Yksi suosikkiasuistani oli tädin ompelema farkkutakki ja farkkuhousut. Tyyliin kuului nahkapaloista ommeltu olkalaukku, viininpunainen. Olin n. 8-vuotias. Harmi, yhtään valokuvaa asukokonaisuudesta ei ole. Toinen suosikkini oli tirolilaistyylinen liivihame nyörityksineen. Eikä pidä unohtaa harmaa-valko pepitaruudullista liivihametta kapealla punaisella vyöllä. Se päällä ja popliinitakki yllä aloitin koulutieni, keltaista Jopoa polkien.
Toivottavasti kauppa menestyy. Aivan naaapurissa oli antiikkikauppa useammankin vuoden, mutta se on kadonnut. Näitä rompekauppoja meidän kulmilla piisaa.
Felix jaksoi odottaa aika kiltisti, päivysti että milloin sieltä tullaan. Oli hypännyt jo kuljettajan paikalle, kun miehen kanssa kaupasta tulimme. Onneksi ei kaahannut matkoihinsa.
Vanhempi poika on vaihteeksi kotona viikonlopun. Maanantaina on Martin Luther King Jr. muistopäivä ja pidempi viikonloppu. Mukana on tällä kertaa yliopistokaveri New Jerseystä. Poika on puhunut kaveristaan, mutta vasta nyt mulle selvisi miksi pojat viihtyvät niin hyvin yhdessä: molemmilla on kaksoissisko. Kuvauksista päätellen kaverinkaan sisko ei ole mikään hissuttelija, vaan enemmän tyyliä Hurja Hanna. Tähtäin on laivaston palveluksessa. Meidän tyttö on myös hakeutumassa aika maskuliiniselle alalle.
Iloa alkavaan viikkoosi!
❤:lla Johanna