Kyllä täällä hengissä ollaan. Lapset ovat olleet viimeisen viikon lomalla ja vielä on pari viikkoa lomaa jäljellä. Tosin ihan heti sitä lomailua ei huomaa. Urheiluharrastus ja kuorotoiminta ovat saavuttaneet huippunsa. Meidän vuokralaiset päättivät sanoa sopimuksen irti yhdeksän kuukautta etuajassa ja talon putsaus & kunnostus ja nyt vuokraaminen ovat vaatineet aikansa.
Oli aikamoinen takaisku, kun vuokralainen soitti ja sanoi muuttavansa kahden päivän sisällä. Orastava parisuhde ei ollut sitten kestänyt asumista saman katon alla, uusperhe kävi liian hankalaksi. Vaikka vuokrasopimuksessa jotain sovitaankin on vuokranantaja aika voimaton tällaisessa tilanteessa. Jälleen on peukut pystyssä, että uudet vuokralaiset löytyvät. Suoraan sanottuna otti päästä jynssätä taloa taas esittelykuntoon. En jaksanut olla kovin empaattinen päättyneen parisuhteen vuoksi. Pitäisi kai, mutta varsinkin kun kuljetin vesiä talolle saavissa alkoi hatuttaa. Sopimuksen mukaan talo olisi pitänyt olla "professionally cleaned". Vedet oli tottakai katkaistu ja meni muutama päivä ennen kuin ne saatiin päälle. Ja irtisanomisajankin piti olla kuukausi. Puhumattakaan sopimuksesta, joka oli tehty vuodeksi...
Kaksi lapsista oli koulun kuoron mukana produktiossa, jonka näytös oli keskiviikkona. Esitykseen oli koottu eri koulujen ohjelmanumeroita: tanssia, laulua, akrobatiaa, taikatemppuja. Show kesti kolmisen tuntia ja se esitettiin osavaltion pääkaupungin konserttisalissa. Vähän kuin vietäisiin koululaisten show Finlandia- tai Musiikkitalolle. Harjoituksia oli kahdet ennen näytäntöä.
Meidän kuoro esiintyi vasta finaalissa. Nelisenkymmentä kuorolaista esitti laulun "The Power of One". Laulu on sävelletty kiusaamista vastaan. Aivan erityisen laulusta tekee, että osa siitä esitetään viittomalla.
Katsomo oli hiljaa. Punaisiin pukeutunut kuoro kokoontui lavalle. Kohdevalot syttyivät. Laulu alkoi. Yleisö liikehti vähän rauhattomasti. No, kohta tämä olisi ohi, sentään viimeinen esitys. Kertosäkeen aikana kuoro alkoi viittoa. Yleisö havahtui, hajanaisia taputuksia, pari huudahdusta. Ja sitten kuulkaa tunnelma repesi. Lasten takana oleva esirippu nostettiin ja takaa paljastui koko näyttämöllinen lapsia. Lapsia jotka viittoivat, lauloivat samaa laulua. Katsomossa istuvat lapset nousivat ja aloittivat viittomisen, laulamisen. Tunnelma oli kuin herätyskokouksessa. Yleisö hullaantui, villiintyi. Yksi ihminen voi pysäyttää vihan. The Power of One.
Lapset lopettivat laulun, kädet vaipuivat sivuille. Esirippu laskeutui päänsä alas painaneiden, liikkumattomien lasten eteen. Taputuksista ei ollut tulla loppua. Esiripun takana halattiin, lasten opettaja ja kuoronjohtaja pyyhkivät kyyneleitä. Niin tehtiin katsomossakin.
Autoon sain kaksi laulajaa, jotka kokivat ensimmäisen kerran "standing ovation" ja koko esiintymisen taian. Taitaa olla yksi niitä iltoja, joka ei unohdu koskaan.
Samaan aikaan on treenattu tarmolla ja vimmalla viikon päästä oleviin kisoihin. Tytär lähtee ensimmäistä kertaa pidemmälle kisamatkalle. Tähän saakka on mitelty taitoja oman osavaltion urheilijoiden kanssa, mutta nyt mennään kisoihin joissa on useamman osavaltion parhaimmistoa. Porukkaa on tietysti kuin pipoa ja ei tässä mestaruuksia odoteta, mutta viisipäiväinen kisamatka on varmasti mieluisa. Pojat lähtevät sitten vähän vaatimattomampiin kisoihin mun kyydillä. Tulosparannuksia kuitenkin saattaisi olla tiedossa. Kaikilla on vielä vuosi aikaa urheilla omassa ikäluokassaan, joten hyvältä näyttää.
Kuvat ovat Restoration Hardware -kuvastoista (klik, klik). Mä olen aina tykännyt Pottery Barnin jutuista. Mutta kun sain RH-kuvastot käsiini tuli ihan oikeasti sellainen olo, että näitä voisi vaikka hankkia. Kuvastoja on moneen lähtöön: Objects of Curiosity, Tableware ja Interiors. Interios-kuvasto on kuin sisustuskirja. Olen selaillut sen kohta puhki. Joo, kyllä tää voittaa Ikean-kuvaston. Ja Pottery Barnin.
Pää jotenkin nytkähti, kun älysin että tällaisia tuotteita tehdään sarjatuotantona. Kemistin vempaimista sommitellun koristeen voi valita kolmesta eri koosta, hinta alkaen $495. Takuulla herättää keskustelua. Yllä on drinksusekoitin, jonka kyljestä löytyvät monet ohjeet ($69). Tuotteet ovat skandinaavisen oloisia, kuten pelkistetyt ruokailuvälineet ja pellavaiset lautasliinat.
Kirjaston voisi sisustaa näillä päiväkirjoilla. Sivut vain odottavat täyttämistään. Käsin tehtyjä. Meikäläiselle kirjahullulle (ja kokonaisen makuuhuoneen seinän peittävän kirjahyllyn omistajalle) ihan hykerryttävä ajatus.
Olen katsellut jättisuurta, seinää vasten nojaavaa peiliä. Tosin vähän häveliäänä immeisenä asettelisin sen jonnekin muualle kuin makkariin.
Mikä erityisesti puhuttelee on maanläheiset, hillityt värit. Tässä on tätä porvariston hillittyä harmia.
Nykyisessä kylpyhuoneessa on riittävästi säilytystilaa, mutta tällainen lasikaappi olisi kyllä siltikin ihana. Hinta alkaen $999. Sitten ei tarvittaisi kuin pieni näppärä kodinhengetär, joka taittelisi pyyheliinat prikulleen pinoihin. Opin muutama viikko sitten, että kunnon emäntä pesettää liinavaatteensa pesulassa. Alkaen verhoista, vuodevaatteista ja pyyhkeistä. En muuten enää avaudu siitä, että mankeli olisi tarpeen...
Pitää alkaa kuikuilla, jos RH pitäisi joskus alemyyntejä. Luulin ensiksi, että myyvät jotain kodin kunnostukseen tarkoitettuja välineitä :) Kuvastokuoret olivat jäädä avaamatta, kun ajattelin etten viitsi kaikenlaisia tonkia ja pihtejä katsella.
Tässä välissä kävin näyttämässä vanhaa taloamme. On jotenkin hassu tunne, kun ventovieraille esittelee omaa kotiaan vaikka siellä ei ole vähään aikaan asunutkaan. Ensimmäisillä kerroilla oli totuttelua, kun potentiaaliset vuokralaiset availivat kaappien ovia, nykivät laatikoita. Tänäänkin mietin, että voi jåsses, muistinks mä pyyhkiä tuon laatikon puhtaaksi. Piti sitten käydä tarkastamassa, kun katselijat olivat poistuneet.
