Etelän ihmiset ovat herkkusuita. Kertakaikkisia herkkumaakareita. Ystävältä kävi kutsu saapua ostereiden paahtamiseen. Tai oikeammin höyryttämiseen. 15. maaliskuuta päättyy ostereiden kalastusaika, joten tänään oli viimeisiä tilaisuuksia järjestää kekkerit. Osterit on pyydystetty reilu vuorokausi sitten.
Toinen ystäväni avusti lautaseni täytössä. Kun ostereita on availlut koko ikänsä käy se mahdottoman näppärästi. Ystäväni naapuri oli valmistanut tulisen soossin, jonka kanssa mereneläviä nautiskeltiin.
Tämä yläkuvan saavi on valtaisa. Pääsimme juhliin parin tunnin viiveellä. Muut olivat saaneet saavin jo lähes täyteen. Ystäväni isä, joka toimi höyryttäjänä höyrytti meille ihan uunituoreet annokset.
Kekkerit piti järjestää varmuuden varoiksi osittain autotallissa, sillä viime päivinä on satanut. Seremoniamestari on itse koonnut höyrytinsysteemin. Pari vuotta sitten nautimme mahdottoman hyvää nyhtöpossua samaisen kokin valmistamana. Nyhtöpossun valmistukseen oli rakennettu omat järjestelmänsä. Ystäväni isä on ammatiltaan saarnaaja. Aiemmin elämässään hän on viljellyt tupakkaa ja ystäväni on hankkinut taskurahoja tupakkasatoa korjaamalla.
Tässä vielä herkku suoraan kuoresta.
Palanpainikkeeksi oli tarjolla mm. maissileipää, tässä tapauksessa flat cornbread. Rasva vain tirisi suupielistä, kun tätä maistelin. Turha kai sanoa, että aivan älyttömän hyvää.
Jokainen vieras toi jotain lisäkettä tai tarjottavaa. Peruna-papulisäke oli erinomaista. Mä aina hämmästelen, että miten ihmiset osaavat.
Ihan paras jälkiruoka oli ystäväni äidin tekemä 12-kerroksinen suklaakakku. Sokeri vain ritisi hampaissa. Hetki nauttimisen jälkeen vaivuin ihanaan sokerikoomaan, olla möllöttelin auringonpaisteessa. Nyt harmittaa, kun en ottanut kakkua lisää.
Ruokajuomia oli joka lähtöön. Michelob on SE olutmerkki, jota jokaisen itseään kunnioittavan yksilön pitäisi nauttia. Harmi, kun mä tykkään Budweiserista :) Täkäläisittäin Budin juominen on ihan junttia. Ystäväni tuntee makuni niin hyvin, että minulle oli jätetty lämpimään pullo pari Red Stripe -olutta. Mä tykkään nauttia juomani huoneenlämpöisinä. Myös oluen.
Päivä oli kaunis. Eilisen sade oli muisto vain. Siitä huolimatta takapihan pation tulisijassa roihusi.
Tätä ystäväni pergolaa mä kadehdin. Kesäisin katosta koristavat köynnöskasvit ja illaksi syttyvät pienet valot.
Etelän ihmiset ovat vieraanvaraisia, sydämellisiä. Meidän ystävyys alkoi, kun vasta naapuriksi muuttanut silloin vielä tuntematon ystäväni joutui sairaalaan kesken kiireisen illan. Heillä oli silloin kaksi pientä tytärtä ja koska olimme vaihtaneet muutaman sanan kysyivät he voivatko tyttäret tulla meille siksi aikaa, että saavat muuta apua lastenhoitoon. Pienet tytöt kannettiin meille, sijattiin vuoteet leikkihuoneeseen. Myöhemmin yöllä lasten isä kävi hakemassa tytöt kotiin, minä kannoin toisen sylissäni, tyttöjen isä toisen. Tämän jälkeen ystävyyttä ja avunantoa on ollut puolin ja toisin. Ystäväni perhekin on ottanut meidät omakseen. Suunnittelemme ystäväni kanssa matkaa Lontooseen. Se olisi hänen ensimmäinen ulkomaanmatkansa ja en mäkään mikään Lontoon asiantuntija ole vaikka kaupassa tänään myyjä kysyikin, että olenko kotoisin Lontoosta :)