Pitihän minunkin tähän Henkka Maukan Balmain villitykseen yhtyä. Tai olisin yhtynyt vaan toinen osapuoli ei ollut juonessa mukana.
Katsoin missä meidän kaupoissa olisi Balmainia tarjolla. Nettisivujen mukaan ei yhdessäkään kaupassa osavaltiossamme. Yritin selvittää mihin aikaan online-myynti pärähtää käyntiin, mutta ihan ei tullut täyttä selkoa. Varroin siis aamusta alkaen. Klo 8:30 sain viestin, että online-myyntiä päivitetään klo 8:45 alkaen.
8.45 alkaen sain sitten tämän seuraavan viestin näytölleni:
Tästä voisi päätellä, että sivulla oli vierailijota. Ei siis ihan tavallisia huoltotoimia.
Kokeilin pääsyä tasaisin väliajoin. Siirryin kokeilemaan sekä desktopilta että iPadiltä. Tunnin verran kokeilin. Sitten päärlyportit aukesivat ja taivaanranta sarasti. Vaan ei ollut jäljellä enää mitään, mitä olisin halunnut ostaa: clutch, beanie-pipo, t-paita, korvakorut. Yksi miesten nahkatakki ja otsapantaa muistuttava toppi olisi ollut tarjolla. Ei kiitos.
Mulle tuli väkisinkin mieleen, että osavaltiot laitettiin johonkin järjestykseen. Tuntui niin kummalta, että juuri samalla kellonlyömällä pääsin sekä desktopilla että iPadillä ostoksille.
Kyllähän tämä vähän pisti miettimään. Olen ollut Hennes Mauritzin asikas yli 30 vuotta. Ruotsissa ensimmäisen kerran kaupoissa asioinut ja sitten Helsingin lippulaivaan rynnännyt. Kävin ostamassa Suomessa käydessä mm. äitiysvaatteet Henkka Maukalta, kun ne oli vaan jotenkin muka niin paljon kivempia. Siinä vaiheessa en osannut oikein hahmottaa näitä Amerikan kauppoja. Olin eksynyt ostarilla putiikkiin, jossa äitiysteeppari oli pitkälti yli toistasataa...
Olen ostanut t-paidat, topit - kaikki peruspukeutumisen - H&M:ltä. Silloin kun meidän osavaltiossa ei ollut vielä myymälöitä kävin kaupoissa mm. New Yorkissa ja Washingtonissa. Lapsetkin olen opettanut katsomaan ensiksi H&M:ltä.
Tosiasia tietysti on, että eivät ne H&M -tuotteet ole sen parempilaatuisia, muodikkaampia tai edullisempia kuin esimerkiksi mitä meidän Target, Old Navy tai Kohl's tarjoaa. Wal Martin perustavarasta ei erota kuin merkki. Mielikuvien perässähän sitä juostaan. Ja tottahan toki ajattelen, että asiakasuskollisuudesta pitäisi palkita. Siis herran jestas, eihän nämä nykyiset Balmainin-ostajat olleet edes syntyneet vielä silloin kun minä jo kaupan ovia narisutin :)
Jos ihan tarkkoja ollaan, niin kyllähän maailman tavaramerestä löytyy coolimpiakin tuotteita kuiin nämä Balmainit. Sattuivat vaan nyt olemaan in. Mutta aloin kyllä tosissani pohtia, että miksi olen ollut uskollinen asiakas monet vuodet. Mun rahat kelpaa trikoorätteihin mutta "haute couture" on rajattu ulottumattomiin.
xxxxxxxxxxxxx
Sitten eettinen dilemma pohdittavaksi asiakasuskollisuuden lisäksi. Saako toisen tavaroita antaa pois kysymättä toisen lupaa? Itse olen sitä koulukuntaa, että lupa pitää kysyä. Esimerkiksi lasten vaatteet ja tavarat katsomme aina yhdessä. Tosin olen ollut niin päin omavaltainen, että olen jemmannut jonkun vaaatteen tai lelun. Mun mielestä mm. kirjat ovat niin henkilökohtaisia, että en menisi niitä lahjoittelemaan ilman lupaa. Mites teillä?