Viikon päästä vietetään maailman kuuluisimpia syntymäpäiviä. Viikonloppuna oli parit pienemmät synttärit, lasten kavereiden. Perjantai-iltana poika läksi n. 40 kilometrin päähän juhlimaan 17-vuotiasta kaveriaan. Ystävä vanhempineen vei pari vierasta katsomaan Star Wars -leffan. Mukava, perheen kesken vietetty juhla.
Lauantai-iltana kaksoset lähtivät tiimikaverinsa juhliin. 16-vuotiaan pojan vanhemmat olivat vuokranneet koko keilahallin, ei siis vain paria rataa, hankkineet DJ:n. Vieraille tarjottiin pizzaa ja karkkibaari, keilaillakin sai. Vieraita oli alun toistasataa. Puolenyön jälkeen meille kömpi viisi nuorta miestä pojan seurassa yökylään. Vanhemmat eivät yleensä halua, että lapset ajavat yömyöhällä. Parempi jatkaa aamulla virkein voimin.
Poika ehti myös tekemään lauantaina community service (miten tämä nyt kääntyisi, yhteisöpalvelusta?). Uintijoukkue oli auttamassa joululahjojen toimittamisessa. YMCA oli kerännyt lahjoja ja nyt niitä sai tulla tarpeessa olevat noutamaan. Poika pahoitteli vähän kapeaa espanjan osaamistaan. Se olisi ollut tarpeen. Vapaaehtoisille oli opetettu kuinka espanjaksi kysytään "kuinka voin auttaa?". Siitä sitten jatkettiin sana sanalta englanniksi. Lapset sanovat, että on hyötyä kun on tottunut kuuntelemaan äidin broken English. Onneksi sentään Feliz Navidad luonnistui lopputoivotukseksi. Pojat olivat meinanneet lähteä tapahtumasta aikaisemmin ennättääkseen synttäreille, mutta tulivat toisiin ajatuksiin juteltuaan yhden vapaaehtoisen kanssa. Nainen oli kertonut olleensa vielä vuosi sitten kotia vailla ja lahjakeräys oli pelastanut hänen lastensa joulun. Nyt hän halusi olla mukana auttamassa. Niin myös pojat.
Ok, tästä jutusta ON tulossa siirappinen. Jossain välissä tämä nuorten miesten porukka ehti vielä käydä yhden joukkuekaverin luona katsomassa koiranpentuja. Niitä oli silitelty ja pidetty sylissä. Mun täytyy sanoa, että nykyajan pojat on aika metkoja. Nimittäin perjantaina nämä uimarit olivat opettamassa aloitteleville 5-10 -vuotiaille vesipedoille lajin saloja. Tytärkin oli tässä projektissa mukana. Pizzapalkalla, kuinkas muuten.
Koti on ollut taas miehitetty. Nuorimmaisen kaverit pörräsivät täällä lauantaina. Illalla huomasin, että eihän meidän lapsilla ole edes talvitamineita. Ilta olikin yllättävän kylmä, melkein nollan tuntumassa. Yhdessä yritimme löytää riittävän lämmintä päällepantavaa lapselle. Kerrospukeutumiseksi meni ja itselle muistutus, että taitaa ilmasto olla sen verran muutoksen kourissa ettei meillä enää pärjää ilman talvivaatteita.
Lähikauppaan oli tullut joulutähtiä. En ole koskaan aikaisemmin nähnyt tällaisia pastellisävyillä värjättyjä. Punaiset joulutähdet kimalteen kanssa olivat myös aika metkoja. Kävin uudelleen päivän parin päästä ja pastellitähdet olivat kadonneet.
Onnellista viikkoa!
❤:lla Johanna