Kello lähentelee puoltayötä lauantain ja sunnuntain välisenä yönä ja talvimyrsky Diego pärryyttelee tähän suuntaan. Suomeksi tulollaan olisi räntää ja lunta. Kuvernööri julisti osavaltioon hätilan eilen ja lähiteille on levitetty suolaliuosta. Tosin ihan tähän meidän kulmille ei, mikä on kummallista. Aikaisemmilla kerroilla suola-auto on ehtinyt meilläkin piipahtaa.
Ruokavarastot ovat joltisenkin kohtuulliset, mutta poikkesin tänään kuitenkin lähikauppaan ostamaan lisää kaakaota, kermaa ja naposteltavaa. Kaikki muutkin olivat saaneet ajatuksen kaakaosta, pursotettavasta kermasta, vaahtokarkeista. Sen lisäksi maito näytti tehneen kauppansa, monet räksyt - tai siis chipsit - ja monenlaisia janojuomia oluen ja viinin muodossa oli ihmisten kärryissä. Tämähän on se aika, kun kotoa ei pääse oikein minnekään ja mitä sitä muuta tekisi kuin nautiskelisi kaakaon ja viinin voimalla elosta takkatulen loisteessa. Tai ehkä katselisi elokuvia.
Mä kyllä odotan lunta. Saan sitten otettua kauniita lumisia kuviakin :) Niissä on oma taikansa. Naapurustossa alkaa olla joulukoristeet paikoillaan. Yläkuvan talo hivelee omaa silmääni, perinteinen tyyli on hillitty ja kaunis. Monenlaisia viritelmiä on taas esillä ja villeimmissä valot vilkkuvat kuin 80-luvun discossa.
Viikko vielä ja kaikki lapset ovat taas kotona. Syksy on mennyt nopeasti. Kotiin tulevat saman katon alle lapset, jotka eivät enää ole niin lapsosia. Paljon on tapahtunut, moni asia on muuttunut. Mä olen tavallaan onnellinen, että voin alkaa luistaa vetovastuusta. Onnellinen siitä, että näyttäisi siltä että lapset pärjäävät oikein hyvin ilman vanhempiaankin. Olen utelias näkemään keitä sieltä tulee. Ja voi olla, että kotona vietetyn kuukauden mittaisen joululoman jälkeen olen vain ja ainoastana helpottunut, kun täysihoitolalaiset menevät matkoihinsa :)
Vielä pitäisi valvoa reilut kaksi tuntia. Sitten alkaa lumisade. Kävin jo ulkona haistelemassa ja mun mielestä ilmassa tuoksui ilmiselvästi lumi. Se on merkillinen sekoitus raikkautta, purevaa kylmyyttä ja kosteutta. Sellainen tuoksu, jonka vain lumen kanssa elänyt voi tietää.
❤:lla Johanna, hätätilassa lunta nuuhkien