Hei ystävät hyvät! Kiitos teille kaikille tuohon edelliseen juttuun kommentoinneille. Mä mietin silloin kirjoittaessa, että tohdinko edes kirjoittaa. Että meneekö jo mässäilyn ja sosiaalipornon puolelle. Mutta kyllähän ne tunteet ja tuntemukset oli ihan aitoja. Osin ovat tapahtumat seuranneet uniinikin. Kyllä siinä turvallisuudentunnetta ravisteltiin.
Meillä on taas talvi! Viimeksi oli vuosi sitten. Koulut loppuivat eilen kolmisen tuntia etuajassa ja tänään olivat kokonaan kiinni. Niin ovat huomennakin. Lunta ei ole paljoa, mutta tiet ovat liukkaat suolaamisesta, auraamisesta ja hiekoittamisesta huolimatta. Aina hölmistyn, että mistä penteleestä kaikki aura-autot löytyvät. Tänään mietin pääni puhki suomen kielen sanaa TIEKARHU. Nimittäin aura-auto tuli ensin mieleen, mutta jokin karhuhahan siihen liittyi. Jääkarhu, lumikarhu, verokarhu... Sanat joita käytän harvemmin tuppaavat unohtua. Kuten tiekarhu.
Koska aamulla ei tarvinnut sännätä minnekään valmistimme kaikessa rauhassa Eggs Benedict. Löytyi ihania pieniä, napakoita parsoja! Kanadan pekoni on kevyempi vaihtoehto kuin aamiaismakkara tai pihvi. Ainakin kuvittelen niin.
Ja kun kerran oli lunta, niin pitihän lumilyhdyt rakentaa. Hääräsimme hommassa koko perheen voimin. Olen huomannut, että täkäläiset ei oikein ymmärrä ulkona poltettavia kynttilöitä. Ei niitä poltella sisälläkään samaan malliin kuin Suomessa. Tuntuisi olevan jotenkin suomalainen juttu tämä kynttilöiden polttelu.
Viime aikoina on ollut taas jänniä hetkiä. Asuntojen vuokraustoimintaa harrastava ystäväni kysyi haluaisinko lähteä oikeuteen kuuntelemaan istuntoa, jossa häädetään asukas. Toki. Istuntosali oli ihan kuin elokuvissa, vaikka olikin ns. small claims court eli erikoistuu pikkuriitoihin. Ihan tuli juhlallinen tunne. Tuomari tuli juuri kellonlyömällä sivuovesta musta kaapu yllään ja alkoi työn pakerruksen. Ensin läpihuutona käytiin jutut, jotka oli sovittu. Ystäväni tapaus oli aika alkupuolella päivää, joten kovin kummoista käsitystä en asiasta saanut mutta riidat olivat enimmäkseen muutamien tuhansien luokkaa. Aika paljon kiisteltiin pihatöiden laadusta :) Ystäväni juttu kesti pari hassua minuuttia, ja oikeus ilmoitti että asunnon pitää olla tyhjä kymmenen päivän kuluessa. Melkein kuvittelen, että häätäminen käy täällä helpommin kuin Suomessa vaikka joka stepin kohdalla on 10 päivän valitusoikeus.
Uintia on harrastettu taas enemmän kuin omiksi tarpeiksi. Ensin oli kaksosten High School uintien koulujenvälisiä ja viime viikonloppuna yritettiin saada vielä muutama aika osavaltion ikäkausiuinteihin. Ja tulihan sieltä! Muutama matka oli plakkarissa, mutta nyt kaikki kolme pääsevät samoihin kisoihin. Mä voin ostaa vihdoin viimein t-paidan, jossa on kaikkien kolmen nimet tähdellä merkittyinä.
Lumi tuottaa tuskaa ikäkausiuinteja ajatellen. Tänään lähdimme koko perheen voimin harkkoihin. Istuimme miehen kanssa Starbucksilla sillä aikaa, kun perheen urheilullinen 3/5 harjoitteli. Virallisesti kaikki harjoittelupaikat on kiinni, mutta valmentaja sai epäviralliset harkat aikaiseksi.
Felix on lumesta hämillään. Lapset olivat hämillään myös eilen, kun sanoin että lumen voi haistaa ilmasta vaikka se ei olisi vielä ihan satanutkaan. Katsoivat mua kuin jotain mielenhäiriöistä tai poppatohtoria. Marssitin kaikki pihatielle ja nenät suunnattiin kohti taivasta. Mille tuoksuu? Puhtaalle, raikkaalle, ilmalle, kylmälle... Kyllähän ne lumen hajut sieltä tuli kun vähän patisti.
En oikein tiedä kuinka paljon blogiani luetaan. Hittejä päivittäin on parin tuhannen molemmin puolin. Veikkaan, että paljon on huteja. Kertokaas nyt mistä haluaisitte mun kirjoittavan. Ja kuinka usein. Bloggaaminen on itselleni rakas harrastus. Erityisen tästä tekee, että joku jossain lukee kirjoittamani.
Viime yönä mulla oli kaksi peitettä yllä. Olin pukeutunut pitkiin flanellisiin pyjaman housuihin, mieheni tädin tekemiin villasukkiin (ihan parhaat, ikinä!). Mies kuitenkin repesi, kun ilmestyin huppari yllä ja huppu päässä kylpyhuoneesta. Kysyi, että pitäisikö lisätä lämpöä. Puoliskotti mieheni iloksi ilmoitin, että ei ole tarvetta. Kyllä tässä taretaan. Ja nukuin kuin tukki pitkälle aamuun.