En ole koskaan aikaisemmin ymmärtänyt, että useimmat syksyyn ja talveen ajoittuvat lifestylekirjat keskittyvät ja päättyvät jouluun tai viimeistään vuodenvaihteeseen. Silloin vasta kuitenkin talvi on usein vielä tulollaan, monta viikkoa kylmää ja pimeää edessäpäin. Jouluvalot ovat katukuvasta kadonneet ja hyssyä piisaa. Talvikirjassa ei tunnelmointi lopu tammikuun ensimmäiseen päivään, ajatuksia ja ideoita, sekä kauniita kuvia riittää maaliskuuhun saakka. Talvi on tehty nautittavaksi.
Tekijät Maija Tiensuu ja Annabelle Antas ovat halunneet selättää pakkasen ja pimeän ajatuksella "less is more - vähemmän on enemmän". Kirja on jaettu marras-, joulu-, tammi- ja helmikuuhun ja kauniin kuvituksen ryydittämänä kerrotaan 20 tavasta nauttia talvesta. "Pienillä muutoksilla, jotka maksavat hyvin vähän, voi olla suuri merkitys elämälle talvikuukausien aikana. Et enää toivokaan talven katoavan pois!" Kerrankin voin selailla hyvillä mielin lifestylekirjaa, joka ei tunge kurkusta alas monimutkaisia leivonnaisia, michelangelomaisia askarteluja, arkkitehtonisia käsitöitä. Kaikkia näitäkin kirjasta löytyy, mutta niin, että rima ei ole liian korkealla, tekemisen uskaltaa aloittaa vähäisemmälläkin kokemuksella.
Kirjan taikavoimasta kertoo aika paljon, että inspiroiduin ottamaan kuvia ihan hillittömän määrän. Herkuttelen talvimaisemilla, nautin kirjan visuaalisesta ilotulituksesta. Ja haluan itsekin kokeilla saisinko omiin kuviini tunnelmaa, jossa iloitaan pienistä hetkistä, uppoudutaan hiljaisuuteen ja kiireettömyyteen.
Viimeinen Suomessa viettämäni talvi oli vuosina 1998-1999. Muistelin ja mietin talvenviettoani. En muista erityisemmin palelleeni: sehän on vain pukeutumiskysymys. "Ei ole olemassa sellaista asiaa kuin huono sää, on vain huonot vaatteet." Täällä huomaan, että ihmisillä ei ole minkäänlaista käsitystä kerrospukeutumisesta. Viimeisinä Suomi-talvina en kuitenkaan riemuinnut talvikuukausista täysimittaisesti. Pilkillä olen käynyt viimeksi vuoden 1993 tietämillä, laskettelusta on lähes yhtä pitkä aika. Hiihtämisestä muutama vuosi vähemmän. En käynyt paistamassa makkaraa nuotiolla tai muutoin eväsretkellä. Luistimet jäivät naulaan. Urheilu typistyi hyötyliikuntaan ja silloin tällöin kyhäsin lumilyhdyn. Nyt yksi suuri unelmani on tuoda koko perhe Suomeen talvilomalle. Hetken aikaa saisin olla perheen paras hiihtäjä: lapsiparat eivät ole koskaan olleet suksilla.
Kirjassa on paljon ideoita ja se muistuttelee monista unohduksiin jääneistä yksinkertaisista puuhista. Taikataikinasta on kiva värkätä pakettikoristeita ja kuusen kaunistuksia. Lapsetkin ymmärtävät taikataikinan arvon, sen kanssa touhuaminen on hauskaa, vaikka millään ei malttaisikaan odottaa koristeiden kuivumista. Talvea sulostuttaviin koristeisiin tarvitaan varsin yksinkertaisia tarveaineita ja kirjassa on ohjeet mm. seinäkoristeelle, kuivatuille sitrusviipaleille ja juhlaville paperiviuhkoille. Tänä talvena voisi askarrella hiuskranssin eukalyptuksesta ja pippurimarjaoksista.
"Hidasta ja nauti hiljaisuudesta. Talvi on hyvää aikaa jarruttaa elämän vauhtia, rentoutua ja keskittyä siihen mikä on oleellista. Elä hetkessä, älä tulevassa. Keskity havaitsemaan ympäristöäsi ja sen yksinkertaista kauneutta. Tee yksi asia kerrrallaan ja nauti elämän pienistä hetkistä."
Seuraavien neljän kuvan taustana on täkäläisen ystäväni talviharrastus: vanhojen täyspuisten huonekalujen kunnostus. Kesäisin meillä on aivan liian kuuma, jotta autotallissa voisi hioa ja lakata. Syksyn ja talven viileydessä sitten saakin paljon aikaiseksi. Ystäväni taikoo toisten hylkäämistä huonekaluista uusia, näkee vanhan esineen kauneuden. Good bones, kuten hän sanoo huonekaluja käsitellessään.
Meille suomalaisille ei mikään taida tuoda yhtä paljon lohtua ja lämpöä kuin villasukat. Ne kertovat huolehtimisesta, välittämisestä. Sellaiset tekisi mieli pukea karhunpojankin käpäliin jos sattuisi sairastumaan. "Nosta kaikki villasukkasi esille ja laita ne koriin oven pieleen, josta vieraasikin voivat napata sukkaparin käyttöönsä tullessaan kylään."Kirjassa on ohje myös neuletossuille. Astetta verran fiinimmät tarjottavaksi vierailijan jalkoja lämmittämään.
Mukavaa ja mielenkiintoista perspektiiviä tuovat Englannin Yorkshirestä Suomeen muuttaneen Annabellen kommentit. Mm. saunomisesta hän kertoo näin: "Saunominen... on tärkeä osa kaikkien ja kaikenikäisten arkea... Kutsun saaminen saunomaan on Suomessa kunnia-asia ja merkitsee läheistä suhdetta kutsujan kanssa."Saunan jälkeen voi hemmotella itseään tai läheisiään vaikka pehmentävällä jalkakuorinnalla tai kosteuttavalla hunaja-avokadonaamiolla. Ohjeet löytyvät kirjasta.
Nyt tätä kirjoittaessa tarkastelen kirjan kuvia. Voi, tuokin olisi pitänyt ottaa mukaan ja tuo! Tunnustan, kärsin runsauden pulasta siinä vaiheessa, kun yritin päättää mitä kaikkea kuvaan. Välillä kuvittelen haistavani lumen tuoksun painotuoreen kirjan sivuilta. Ja kanelin, höyryävän teen, saunan ja havumetsän. Luonto on lähellä, ihan sormenpäissä.
Olen viimeksi käynyt eväsretkellä talvella n. 25 vuotta sitten. Mieleen on kuitenkin aivan erityisesti jäänyt retki pienenä toppuluokkalaisena, kun koko luokan kanssa hiihdimme ensiksi järven yli luokkatoverin synttäreitä viettämään ja sitten toisen järven kautta takaisin koululle. Välillä paistoimme nuotiolla makkarat. Olin unohtanut yhden mainioimmista koulupäivistä, mutta Talvikirjaa selaillessa tämäkin lämmin muisto palasi mieleen. Kirjan ohjeiden avulla eväsleipien lisäksi retkelle voisi valmistaa myös mutakakun, bostonkakun tai pähkinöiden ja taatelin höystämiä välipalapatukoita. Termospulloon glögiä ja nuotiolla paistettaviksi tikkupullia... Aamiaistakaan ei ole unohdettu. Mikäpä sopisi talviaamuihin paremmin kuin tuhdit aamiaiscroissantit tai kaura-banaanivohvelit.
"Nauti kotoilusta ja pidä viikonloppuna pyjamapäivä... Herää pyjamapäivän aamuna vasta sitten kun et enää jaksa nukkua, juo aamukahvi ja syö aamiainen sängyssä, katso elokuva, ota päiväunet, kuuntele mielimusiikkiasi ja päätä että tämä vapaapäivä on sinun oma päiväsi."Nykyään voin taas nukkua joinakin aamuina niin pitkään kuin sielu sietää. Kyllä niistä aamuista haaveiltiin, kun lapset olivat pieniä tai lasten uintirumba hurjimmillaan.
"Tee muutos tapoihisi ja vietä kahvi- tai teehetkesi toisaalla kuin yleensä. Ota kupillinen kuumaa juomaa mukaasi ja lähde hetkeksi ulos raikkaaseen ilmaan pyydystämään päivänvaloa ja auringonsäteitä". Rutiinien rikkominen tekee hyvää, ajatuksetkin saattavat kulkeutua ihan uusille laduille.
10. tapa nauttia talvesta on tunnelmointi. Tämä on sitä osastoa, josta pidän aivan erityisesti. "Istu aloillasi ja rauhoitu. Anna ajatusten tulla mieleesi ja anna niiden mennä pois omaa tahtiaan, älä takerru niihin. Kun pysähdyt ja olet tekemättä mitään, stressitasot ja vireystila laskevat, palaudut rasituksesta ja elimistön immuniteetti paranee."
Talvikirja on itselleni pieni pala Suomea. Se talvipala. Eksoottinen, kaunis, karukin, mutta silti lämmin ja turvallisen tuttu. Maisemat ja tunnelmat ovat selkäytimessä, poskipäillä tuntuu pakkasen puraisu. Toivottavasti kirjasta vielä tehtäisiin painos, jossa osa teksteistä olisi englanniksi. Kirja olisi ilo antaa Suomesta kiinnostuneille ystäville lahjaksi.
Talvikirja vangitsee hiljaisella kauneudellaan. Kauneus on hetkissä, katoavissa ja ehkä helposti unohdettavissakin. Sellaisissa, jotka syöpyvät mielen perukoille, mutta eivät päädy kiiltokuviin. Poissa ovat monista lifestyle- ja joulukirjoista tutut mahtipontisesti lavastetut kuvat, yltiöpäiset projektit. Kirjaa selaillessa tulee hyvä mieli: mun ei tarvitse suorittaa. Talvikirja on kuin lohduttava ja uskollinen huopa, se joka pitää lämpöisenä kylmimpänäkin pakkasiltana.
"Talvi on mielentila"
Kiitos Docendo!
❤:lla Johanna
P.S. En pistäisi pahakseni, vaikka tekijöiltä tulisi Kesäkirja.
Olisi ihana lukea ja nähdä heidän kiireetön versionsa kesästä.